© Asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastus Oy Helsinki (Y-tunnus 2132289-3) | | | Kotisivulle |
1. Uuusi toiminnantarkastus on täysin eri asia kuin tilintarkastus | | | Laki edellyttää toiminnantarkastuskertomuksessa otettavan kantaa samantapaisesti kuin tilintarkastuskertomuksessa. Tämä johtaa helposti harhaan. Tulee kuitenkin huomata, että: | | | 1) Toiminnantarkastajalta edellytetään ratkaisevasti vähemmän osaamista kuin tilintarkastajalta | | | 2) Toiminnantarkastajan vastuu on toistaiseksi epäselvä, mutta joka tapauksessa ratkaisevasti vähäisempi tilintarkastajan korvausvastuu |
2. Tarkastus on siis osakkaiden tärkeimpiä etujen valvonnan keinoja | | | Siksi tilintarkastajan valintaan tulee todella paneutua, eikä jättää sitä tarkastuksen kohteena olevien henkilöiden ehdotusten varaan. | | | Myös isännöitsijän ja hallituksen jäsenten luottamuksen kannalta on suotavaa, että osakkaat kiinnittävät tilintarkastajan valintaan enemmän huomiota: | | | Kyseessä on silloin todellinen osakkaiden luottohenkilö, jonka suorittamaan arvioon tukeudutaan, kuten lainsäätäjä on tarkoittanutkin |
Niinpä julkaisun luonnekin on muuttunut: Tarkoitus on ensisijaisesti antaa osakkaita - tilintarkastajien valitsijoita - kiinnostavaa tietoa siitä, minkä tyyppistä moderni tilintarkastus on taloyhtiöissä sekä kertoa valintapäätöksiä tehtäessä huomioon otettavista asioista. Sekä luonnollisesti myös auttaa tilintarkastuksen varsinaisen tuotteen - raportoinnin - arvioinnissa ja hyödyntämisessä päätöksenteossa niin osakkaita kuin yhtiön johtoa.
Erityisesti esitetään myös ajatuksia siitä, miten on mahdollista käyttää tilintarkastusta nykyistä paremmin hyödyksi: Aivan tavallinen tilintarkastus voi olla muutakin kuin pelkästään jälkikäteen tapahtuvaa toteutuneista vahingoista kertomista.
Hieman muustakin kuin tarkastusvalinnoista on yhtiökokoukseen liittyen sivulla Yhtiökokousopas
Tulemme käsittelemään täällä asioiden taustoja enemmän. Tämän osuuden laatijana otan mielelläni vastaan palautetta, ideoita ja kritiikkiä, jotta lopullisesta julkaisusta tulisi paremmin lukijoiden tarpeita palveleva. Ilkka OT Tähtinen 0400-413350 / ilkka.tahtinen@atit.fi
Osakkeenomistajien merkityksestä tilintarkastajaa valittaessa on todettu, että tilintarkastuksen luotettavuuden kannalta ei nykyisin yleinen käytäntö, jonka mukaan hallitus - usein jopa isännöitsijä - tekevät ehdotuksia tilintarkastajiksi.
Vaikka nimitysvaliokunta saattaa kuullostaa turhan juhlalliselta, tulisi taloyhtiöissä siirtyä käytäntöön, jossa hallitukseen kuulumattomat osakkaat selvittelevät vaihtoehtoja.
Muussa tapauksessa saattaa tilintarkastajan ehdotusmenettelyn muisteleminen vähentää lausuntojen arvoa juuri silloin kun luottamusta eniten tarvittaisiin: "Tilintarkastaja on isännöitsijän / hallituksen puheenjohtajan / kaveri, ei häneltä kannata kysyä, onko toimittu asiallisesti."
Tilintarkastusta koskevista säännöksistä ja hyvästä tilintarkastustavasta kiinnostuneille on olemassa runsaasti tietoa:
- Varsinaisten tilintarkastuslakia koskevien kommentaarien (ja asunto-osakeyhtiölakikommentaarien tilintarkastusta koskevien osuuksien) lisäksi mm. Horsmanheimo - Steiner: Tilintarkastus - Asiakkaan opas, Mähönen: Osakeyhtiön taloudellinen raportointi ja tilintarkastus, ja KHT-yhdistys: Tilintarkastuksen kertomukset ja lausunnot.
- Vapaasti internetistä on hyödynnettävissä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja koskevaa englanninkielistä aineistoa, mm.:
IFAC:in julkaisuja pienten ja keskisuurten tarkastajille
Kaikissa niissä on kuitenkin se ongelma, että asunto-osakeyhtiöt suomalaisena "kummajaisena" eivät ole lainkaan - tai kotimaisessakin tuoreessa kirjallisuudessa äärimmäisen vähän esillä. Kansainväliset esitykset ovat aina satojen sivujen mittaisia, valtaosin todella suurten yritysten ja konsernien tarkastuksen tarpeisiin keskittyviä, ja silloinkin kun käsitellään pieniä ja keskisuuria, ovat ne suomalaisittain vähintään keskisuuria, sekä yrityksiä koskeviin tarkastuksiin keskittyviä.
Asunto-osakeyhtiölakiuudistusta on yleisesti tulkittu niin, että tilintarkastajaa on käytettävä pienissäkin taloyhtiöissä siinä tapauksessa, että yhtiöjärjestyksessä todetaan käytettävän HTM- tai KHT-tilintarkastajia.
Näin minäkin olen todennut marraskuussa ilmestyneessä 2010 ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN TOIMINNANTARKASTUS - Tietoa ongelmista. (Sen kotitisivuilla pyrin yleisemminkin päivittämään 1. painoksessa esittämiäni kantoja sitä mukaa kun tulkinnat toiminnantarkastussäännöksiin liittyen selkiintyvät - tai lakia mahdollisesti "paikkaillaan".)
Pyrittyäni paneutumaan asiaan - mm. tutustuminen osakeyhtiöpuolen tilintarkastuskommenttiin, jonka Jukka Mähönen on esittänyt (Osakeyhtiön taloudellinen raportointi ja tilintarkastus, s. 321) - totesin, että näyttäisi perustellulta tulkita lakia niin, että edellä mainitun kaltaisissakaan pienissa yhtiöissä ei olisi estettä luopua ammattitilintarkastuksesta, kunhan se tehdään kaikkien (ei vain kokoukseen osallistuvien) osakkaiden toimesta ja joka vuosi. Asiasta on perinteisesti esitetty toisenlainen kanta (mm. em. teoksessakin sivulla 322 viitattu Horsmanheimon, Kaisanlahden ja Steinerin teos, Tilintarkastuslaki - Kommentaari s. 53).
Totean osaltani asiaan liittyen ainoastaan, että Mähönen on esittänyt kannalleen nähdäkseni erittäin painavia argumentteja ja vaikka kyseessä oli osakeyhtiölakia koskeva tilanne, näyttäisi olevan hyviä perusteita sille, että asetettaisiin kyseenalaiseksi vallitseva tulkinta HTM- ja KHT-pakon ehdottomuudesta pienissä asunto-osakeyhtiöissä, joissa luopumisesta ollaan yksimielisiä. Palaan asiaan heti kun varmistuu, muuttavatko keskeiset tahot - mm. kaupparekisteri - tulkintaansa asiassa.